Lähteestä yhdessä yössä syntyneen Sorsalammen kunnostustyöt alkavat 1920-luvun lopulla. Siitä rakentuu vapaa-ajan keidas, jonne tullaan viihtymään muualtakin Tampereelta.

Tammela - Tarinoita torin kulmilta, Matti Wacklin (2008)

Jaa Facebookissa

Tarinoita torin kulmilta

Toimittaja, tietokirjailija Matti Wacklin on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Tammelassa. Hänen Tammelan menneisyyttä ja nykyisyyttä avaavat kolumninsa julkaistaan Tampereen Tammelaiset -yhdistyksen verkkosivuilla.

Morkusta on yhä kohtaamispaikaksi

Se oli vuoden 1918 huhtikuun alkua, kun kahdeksanvuotias tammelalainen Kauko Lindell kurkisteli kavereittensa kanssa rautatieaseman peltimakasiinien pihamaalle. Valkoiset vartiomiehet yrittivät ajaa poikaporukkaa loitommalle, sillä se, mitä aidan takaa näkyi, ei ollut tarkoitettu lapsen silmille.

– Valkoiset teloittivat punaisia ja venäläisiä seinää vasten. Ruumiita oli valtava määrä. Kuului vain laukaus ja taas tuli lisää ruumiita. Se oli pelottavaa.

Lue lisää...

 

Välikadun armeijan katkera tappio

Osmonmäen kulmilla varustauduttiin vuonna 1915 täysimittaiseen sotaan. Siinä komentaja Eino Luukilan eli Kyssän johtama Armonkallion joukko liittoutui Osmonmäen poikien kanssa. Tavoitteena oli nujertaa pitkän ja komean Aukusti Forsströmin johtama Tammelan armeija, jota kutsuttiin Akun sakiksi. Tammelan takamailla Kaupin metsässä käytyihin taisteluihin osallistui muistitietojen mukaan kuutisensataa soturia.

Lue lisää...

 

Sydämensivistyneen Mirkun resepti

Sakeaksi äitynyt uutispuuro maistuu uhkaavalta. Onnen ja ilon sattumat ovat vähissä. Irtisanomiset, julkisten menojen leikkaukset, härski ahneus ja kasvava köyhien armeija synkistävät mielenmaisemaa. Väkisinkin tulee miettineeksi sitä, miten nykyihminen on varustautunut niin sanotun pahimman varalle. Miten ihminen selviytyy, jos hyvinvointivaltio ratkeaa liitoksistaan ja yhteiskunnan turvaverkot murtuvat? Miten pärjätään vähin varoin?

Vastauksia löytyy historiasta. Ihan tästä läheltä, 1940-luvun Puu-Tammelasta. Oppaanani on Annikinkatu 11:ssä lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt ystäväni Mirkku. Pyyteetöntä talkootyötä koko elämänsä tehneen Tammela-aktivistin tarina puhuttelee.

Lue lisää...

 

Varasto Olutta ja pimeääviinaa

Joskus 1960-luvun lopulla kuljeksin hämärtyneessä syysillassa Tammelantorin poikki kohti Kalevan puistotien varren Postitaloa, jossa oli kotini. Torin ylittäminen oli miehuuskoe, sillä Tammelan olohuonetta hallinnoi vähän aggressiivinen juoppojengi.  Yksi porukasta lähtikin tulemaan minua kohti pahat mielessään.

– Anna sen olla. Se Vakliini. Pelimiehiä.

Lue lisää...